lauantai 28. helmikuuta 2009

Elämänohje

Pieni hetki itsellesi,
varaa joka päivällesi.
Venyttele jäsenesi,
hemmottele nivelesi.

Vaikka heti aamutuimaan,
pulahda sä järveen uimaan.
Aamupala suuremmoinen,
voilla kruunaa moinen.

Joskus täytyy itse kunkin,
olla ihan lailla lunkin.
Itsekkyyskin voi olla hyve,
ellei siinä liikaa ryve.

Kysely

Laitoin tuollaisen kyselyn. IT-roinan kierrätys kun tökkii pahemman kerran tässä pitkässä maassamme. Monet niistä vinteissä, kellareissa, ja kellä missäkin roikkuvista romppeista, voisivat olla jollekin vielä tarpeen. Esim monet ostivat muutama vuosi sitten uuden littunäytön markettikonepaketin mukana tulleen monitorin tilalle jne.

perjantai 27. helmikuuta 2009

Ei pitäisi olla vahingoniloinen, mutta...

...kerrankin osuu oikeaan paikkaan. http://www.verkkouutiset.fi/juttu.php?id=144126

Nämä uutiset alkavat olla aika vakavaa luettavaa. Kun kalifornialaiset, joiden infrastuktuuri on kuitenkin maailman huippua, joutuvat katselemaan tyhjien ökyuima-altaidensa pohjia ilmastoitujen kotiensa ikkunoista, alkaa olla maailmanloppu lähellä. Mutta Cadillac käy talon toisella puolella kuitenkin reippaasti, ettei isännän/emännän tule liian kuuma, jos vaikka täytyy käväistä postilaatikolla.

Aivan vakavasti puhuen, taisi sittenkin olla onnellinen sattuma, kun esi-isämme eksyivät karjalan kannaksen kohdalla pääporukasta. Vaikka tämä ei aina ole ollut helppo paikka elellä, juotavaa vettä ainakin riittää. Ja onneksi on tuo Venäjä puskurialueena, kun miljardille kiinalaiselle tulee jano.

Pikku vinkki:

Vedenpuhdistuslaitteiden markkinat tulevat kasvamaan seuraavan viidenkymmenen vuoden aikana tasaista tahtia. Eli, jos saamallesi perinnölle tms. ei ole välitöntä käyttöä, sijoita puhtaaseen veteen. Tuotto ei ehkä ole teknologiaosakkeiden luokkaa, mutta riskikin on aika paljon pienempi. Jokaisen ihmisen kun pitää juoda. ;))

Rentouttava olo


Nyt on mukavan rento olo. Täytyy myöntää, että... etyylialkoholilla saattaa olla oma osuutensa asiassa.
Olen kuitenkin mielestäni oloni ansainnut. Eteisessä on roskikseen kulkeutumassa keskikokoinen jätesäkillinen koirankarvoja ja makkarissa nukkuu karvojen luovuttajan vieressä vaimo kissojen kera. (Todella hellyttävä näky).

Nämä öiset hetket, jolloin talo on jo hiljentynyt, kissat lopettaneet jokailtaisen tappelunsa ja vaimo ynisee tyytyväisenä sängyssä, ovat korvaamattomia.

Ei yhtään öykkäröivää seuruetta alaovella ihmettelemässä kadonneiden avaimien (vaimojen, tyttöystävien, pullojen, taksien....) kohtaloa. Ei yhtään pohjoiseen, tai etelään jyrräävää rekkaa. Ei yhtään aura-autoa kraappaamassa puhkikulunutta tietä.

Vain hiljaisuus, hiljaa tikittävä kello, pari kopsahdusta, kun kilpikonnamme muistuttaa olemassaolostaan. Tämä pieni hetki, jonka arvo on korvaamaton. Miksi emme kaikki voi olla kilpikonnia, eläimiä, joille kiire on todella suhteellinen käsite. Hmmm... isäntä taisi kävelyttä minua tänään... vai oliko se eilen.. viime vuonna....

Alussa oli Ukko, Rauni ja tyhjä korpi...

Vaikka nimimerkkini oudokseltaan vaikuttaa mahtailevalta, sen tausta on kuitenkin varsin arkinen (jopa masentava). Sain sen nimittäin kymmenisen vuotta sitten silloisilta nettinuorilta, joihin omatkin poikani kuuluivat. Heidän mielestään hallitsin palvelimiani, kuin Ukko Ylijumala, joten siitähän sitten nimi.

Ei ollut kyllä tarkoituksena, mutta monet kerrat ovat jälkeenpäin, nämä nyt jo aikuisiksi kasvaneet penikat kiitelleet oppeja joita silloin saivat, ja joita nykyään itse auliisti muille jakavat. Eräänkin kaverin vahingossa lipsahtanut "kunniamaininta", "kun siihen ukon muuriin päätämme lyötiin" lämmitti vanhoja lokeja lukiessani sydäntä kummasti.

Olen siis näiden kaksilukujen kanssa pelannut jo aika kauan, joskus tuntuu, että liiankin kauan. Joillekin saattaa kertoa jotain maininta, että että ensimmäiset piraattipelit tuli tehtyä ennen PC:n keksimistä. Silloinhan itsenäisen Suomen lainsäädäntö ei edes tuntenut käsitettä "tietokonepelin laiton kopopiointi", joten näistä voinee vapaasti puhua. Sittemmin olen siirtynyt käyttämään vain vapaan lähdekoodin ohjelmia, mutta siitä sitten myöhemmin....