Paprikaa

Tuli sitten lähdettyä paikalliseen puotiin, hakemaan pientä iltapalaa, Ajattelin, ettei tässä kevätsiivouksen keskellä. viitsi mitään oikeaa ruokaa laittaa. Jo suunnistaessanai kohti pizzahyllyä, huomasin silmälasien jääneen kotiin. No siinä sitten tihruamaan tuoteselosteita pizzojen takapuolelta. "Tuosta ei saa mitään selvää, tuossa on paprikaa (Näkyu ihan kuvasta), hmm.. tämä - vähän on hämärääkin - äkkiä koriin, ettei hermo mene.

Vielä pari tuntia pyykkiä, roinaa ja kolinaa. Koira hermoilee, kissat on piilossa jossain, vaimo lähti turvaan paikalliseen. Silmissä sumenee, näkyisi varmaan viliseviä ruokalautasia, jos peiliin katsoisi. Takki niskaan ja hakemaan lisää pahvilaatikoita kaupasta. Paikallinen on siinä sopivasti matkalla, joten pari kuivaa viskiä huiviin ja ilmoitus vaimolle, että kohta voipi tulla kotiinkin.

Vielä talvivaatteita laatikoihin, että mahtuu nukkumaan, kuivasrumpu saa pärjätä huomiseen. Hikinen paita koriin ja ihanaan kuumaan suihkuun. Vielä kun saa tuon vatsassa olevan mustan aukon tukittua, voisi mennä oikaisemaan nivelet ansaitulle levolle.

Siispä pari pizzaa pinoon, päälle muutama siivu meetvurstia. Lisukkeiksi pilkottu banaani, valkosipulihapankurkkuja, sitruunaa. Ja sitten syömään, nam, pieni aavistus viimeisillä paloilla, oliko tässä sittenkin paprikaa? Lasillinen punaviiniä, ja vaimo viereen. Silmät lupsahtelee jo ennen kolmatta sivua vanhassa vitsikirjassa, iltasuukot...

Räps. Mitä kello on? Pimeää. Mahassa on patti. Suussa maistuu paloöljyltä. PAPRIKAA! Keittiöön, kello on kaksi, lasi maitoa ensiavuksi. Hetken kuluttua jo helpottaa vähän. Vessaan, helpottaa vähän lisää. Kaivamaan pizzan nahka roskiksesta ja lasit päähän. Ei riitä, hakemaan lukulasit (kutsutaan myös sänkylaseiksi ja valot kirkkaimmalleen. Vaaleaa tekstiä, maitosuklaan ruskealla pohjalla. Fontti jokin tukkonen bold.

Ainekset: vehnäjauho, vesi, kestomakkara 12% (mm. naudan- ja sianliha, soijaproteiinivalmiste, säilöntäaine E250), juusto, tomaattisose, paprika, kasviöljy, sokeri, muunnettu perunatärkkelys, mausteet (mm. musta- ja valkopippuri, cayenne, sipuli, valkosipuli, kardemumma, muskottipähkinä, paprika, chili), hiiva, etikka, suola (1.2%), nostatusaineet (E450, E500), hiivauute. Lihapitoisuus 12%. SUOMALAISTA NAUDAN- JA SIANLIHAA.

Samma på svenska.

Esimerkissä tekstin ja taustan värit päinvastoin, mutta kontrasti suunnilleen sama. Fontin kokoa on tässä vähän vaikeaa vertailla, kun se riippuu selaimen asetuksista, mutta luonnossa pienen kirjaimen koko n.1.5 mm. Jouduin vaihtamaan laseja (näyttö/luku), useita kertoja kirjottaessani. Ja normaali ihmisen pitäisi siis pystyä lukemaan tämä ollessaan ostoksilla!

Pakkauksen taustasta on käytetty vain toinen puoli, joten tilaa olisi ollut. Taustan värit tuskin vaikuttavat tuotteen menekkiin, tai hintaan merkittävästi, sillä valkoista on painatuksessa kuitenkin käytetty.

Miksi meitä kuluttajia kiusataan ihan turhaan ja miksi viranomaiset eivät valvo näitä asioita. Kertokaa omia kokemuksianne vastaavanlaisista tapauksista. Jos ilmat ovat suotuisia, lähetän oikein mehukkaasta kirjoituksesta syksyllä palkinnoksi mustaherukkapihlajanmarjahyytelöpurkin.

Nyt ei enää nukuta, ärhhh.

Elämänohje

Pieni hetki itsellesi,
varaa joka päivällesi.
Venyttele jäsenesi,
hemmottele nivelesi.

Vaikka heti aamutuimaan,
pulahda sä järveen uimaan.
Aamupala suuremmoinen,
voilla kruunaa moinen.

Joskus täytyy itse kunkin,
olla ihan lailla lunkin.
Itsekkyyskin voi olla hyve,
ellei siinä liikaa ryve.

Kysely

Laitoin tuollaisen kyselyn. IT-roinan kierrätys kun tökkii pahemman kerran tässä pitkässä maassamme. Monet niistä vinteissä, kellareissa, ja kellä missäkin roikkuvista romppeista, voisivat olla jollekin vielä tarpeen. Esim monet ostivat muutama vuosi sitten uuden littunäytön markettikonepaketin mukana tulleen monitorin tilalle jne.

Ei pitäisi olla vahingoniloinen, mutta...

...kerrankin osuu oikeaan paikkaan. http://www.verkkouutiset.fi/juttu.php?id=144126

Nämä uutiset alkavat olla aika vakavaa luettavaa. Kun kalifornialaiset, joiden infrastuktuuri on kuitenkin maailman huippua, joutuvat katselemaan tyhjien ökyuima-altaidensa pohjia ilmastoitujen kotiensa ikkunoista, alkaa olla maailmanloppu lähellä. Mutta Cadillac käy talon toisella puolella kuitenkin reippaasti, ettei isännän/emännän tule liian kuuma, jos vaikka täytyy käväistä postilaatikolla.

Aivan vakavasti puhuen, taisi sittenkin olla onnellinen sattuma, kun esi-isämme eksyivät karjalan kannaksen kohdalla pääporukasta. Vaikka tämä ei aina ole ollut helppo paikka elellä, juotavaa vettä ainakin riittää. Ja onneksi on tuo Venäjä puskurialueena, kun miljardille kiinalaiselle tulee jano.

Pikku vinkki:

Vedenpuhdistuslaitteiden markkinat tulevat kasvamaan seuraavan viidenkymmenen vuoden aikana tasaista tahtia. Eli, jos saamallesi perinnölle tms. ei ole välitöntä käyttöä, sijoita puhtaaseen veteen. Tuotto ei ehkä ole teknologiaosakkeiden luokkaa, mutta riskikin on aika paljon pienempi. Jokaisen ihmisen kun pitää juoda. ;))

Rentouttava olo

Nyt on mukavan rento olo. Täytyy myöntää, että... etyylialkoholilla saattaa olla oma osuutensa asiassa.
Olen kuitenkin mielestäni oloni ansainnut. Eteisessä on roskikseen kulkeutumassa keskikokoinen jätesäkillinen koirankarvoja ja makkarissa nukkuu karvojen luovuttajan vieressä vaimo kissojen kera. (Todella hellyttävä näky).

Nämä öiset hetket, jolloin talo on jo hiljentynyt, kissat lopettaneet jokailtaisen tappelunsa ja vaimo ynisee tyytyväisenä sängyssä, ovat korvaamattomia.

Ei yhtään öykkäröivää seuruetta alaovella ihmettelemässä kadonneiden avaimien (vaimojen, tyttöystävien, pullojen, taksien....) kohtaloa. Ei yhtään pohjoiseen, tai etelään jyrräävää rekkaa. Ei yhtään aura-autoa kraappaamassa puhkikulunutta tietä.

Vain hiljaisuus, hiljaa tikittävä kello, pari kopsahdusta, kun kilpikonnamme muistuttaa olemassaolostaan. Tämä pieni hetki, jonka arvo on korvaamaton. Miksi emme kaikki voi olla kilpikonnia, eläimiä, joille kiire on todella suhteellinen käsite. Hmmm... isäntä taisi kävelyttä minua tänään... vai oliko se eilen.. viime vuonna....

Alussa oli Ukko, Rauni ja tyhjä korpi...

Vaikka nimimerkkini oudokseltaan vaikuttaa mahtailevalta, sen tausta on kuitenkin varsin arkinen (jopa masentava). Sain sen nimittäin kymmenisen vuotta sitten silloisilta nettinuorilta, joihin omatkin poikani kuuluivat. Heidän mielestään hallitsin palvelimiani, kuin Ukko Ylijumala, joten siitähän sitten nimi.

Ei ollut kyllä tarkoituksena, mutta monet kerrat ovat jälkeenpäin, nämä nyt jo aikuisiksi kasvaneet penikat kiitelleet oppeja joita silloin saivat, ja joita nykyään itse auliisti muille jakavat. Eräänkin kaverin vahingossa lipsahtanut "kunniamaininta", "kun siihen ukon muuriin päätämme lyötiin" lämmitti vanhoja lokeja lukiessani sydäntä kummasti.

Olen siis näiden kaksilukujen kanssa pelannut jo aika kauan, joskus tuntuu, että liiankin kauan. Joillekin saattaa kertoa jotain maininta, että että ensimmäiset piraattipelit tuli tehtyä ennen PC:n keksimistä. Silloinhan itsenäisen Suomen lainsäädäntö ei edes tuntenut käsitettä "tietokonepelin laiton kopopiointi", joten näistä voinee vapaasti puhua. Sittemmin olen siirtynyt käyttämään vain vapaan lähdekoodin ohjelmia, mutta siitä sitten myöhemmin....